• Kuopion korttelimuseoon Minna Canthin salongissa  –opastuksella
• Teemme kaupunginpuutarhuri Erkki Oinosen opastaman kiertoajelun mm. Valkeisen puistoon ja uuteen saaristokaupunkiin. Kuulemme Kuopion kaupungin vihersuunnittelusta ja asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa sitä koskevaan päätöksentekoon.
• Vierailemme naisten vetämissä maaseutuyrityksissä. Minna Suuronen Design valmistaa vaatteita ja asusteita villasta ja fleecestä. Minna Kaasalaisen kumppaneineen vetämä Loimutar on ravintola ja elämysruokailukohde, jossa nautimme myös matkan lounaan.
• Oman kotipuutarhan suunnitteluun saamme vinkkejä Jaana ja Asko Pöyhösen moneen kertaan palkitusta pihasta Kuopion Kurkimäessä.
• Kuulemme naapurimaakunnan leader-toiminnasta ja maaseudun kehittämishankkeista.

Kirsi Olkkonen maaseudun vaikuttajanaisen, Aino Luostarisen, jalanjäljillä

Muistan vielä pitkään sunnuntain 3.4.2011. En ollut koskaan käynyt Kerimäen puukirkossa. Nyt siihen tarjoutui tilaisuus, kun Keskustanaiset viettivät kirkkopyhää Kerimäen kirkossa. Aivan mykistävä tunne, kun astelin vanhaan puukirkkoon, johon mahtuu tuhansia ihmisiä. Sitä korkeutta, avaruutta ja taiteellisuutta, millä kirkko oli rakennettu. En muista, milloin olisin tuntenut yhtä pysähdyttävää ja puhuttelevaa hetkeä. Kirkon jälkeen teimme kunniakäynnin Keskustanaisten perustajajäsene​n Aino Luostarisen haudalla. Kirkkokahvit tarjoiltiin Kerimäen Wanhassa Apteekissa, samalla vietimme Itä-Savon keskustanaisten 65-vuotisjuhlaa.

Päivi Luostarinen, Aino Luostarisen lapsenlapsi, kertoi hyvin mieleenpainuvasti isoäidistään kansanedustaja Aino Luostarisesta. Sai kuvan, että Aino Luostarinen oli hyvin edistyksellinen nainen, joka ajoi helpotuksia maaseudun naisille. Edistyksellinen oli myös Hänen puolisonsa, joka antoi mahdollisuuden pitkään kansanedustajan uraan.

Aino Luostarinen vaikutti kunnallispolitiikassa ollen kunnanvaltuuston puheenjohtaja. On ihailtavaa, miten Hän yhdisti tuohon aikaan emännän ammatin ja kansanedustajan työn. Hän oli todellinen vaikuttajanainen. Sain myös itselleni vahvistusta, että ajamani asiat ovat olleet jo pitkään esillä, mm. maaseutuun, maaseudun naisten ansioon ja sivistykseen liittyvät asiat. Tieni matkalla eduskuntaan on oikeassa suunnassa.

Kirjoittaja on Suomen Keskustapuolueen kansanedustajaehdokas, yritysmyyntipäällikkö, agrologi ja maatilan emäntä Kirsi Olkkonen Ristiinasta.

Heinäveden maa- ja kotitalousnaiset ry. on kuntatason yhdistys, jossa jäseninä ovat alueella toimivat maa- ja kotitalousseurat ja -yhdistykset.  Sääntöuudistuksen jälkeen v. 2009 myöskin yksityiset henkilöt ovat voineet tulla yhdistyksen jäseniksi.  Jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 230 henkilöä.

Yhdistyksen toiminta on sujunut jo kauan samaa tasaista latuaan vuodesta toiseen.  Taustalla on ollut  kuitenkin kaiken aikaa ajatus siitä, kuinka saada yhdistyksen toiminta kiinnostavammaksi ja kuinka tuottaa sellaisia palveluja ja toimintoja , joita jäsenet haluavat.

Näiden ajatusten saattelemana sekä myös oman vireystilani nousemisen toivossa hakeuduin viime keväänä alkaneen Johda ja vaikuta-hankkeen piiriin. Sain myös innostettua muutamia muita maa- ja kotitalousnaisia Heinävedeltä mukaani hankkeeseen.  Meitä on ollut kaikissa viime vuoden hankkeen tilaisuuksissa mukana;  Kasvu naisvaikuttajaksi, Vaikuta verkossa, Hyvä me - uutta energiaa järjestötyöhön, Vaikuttamista valtakunnan tasolla -  opintomatka pääkaupunkiseudulle.

Kaikki edellä mainitut hankkeen osiot  ovat olleet erittäin kiinnostavia ja innostavia.  Ne ovat avanneet uuden näkökulman niin yhdistystoimintaan kuin muuhunkin elämään.

Päätettyämme toteuttaa uusia oppejamme käytännön työssä, olemme ottaneet ilolla vastaa ko. hankkeen puitteissa tarjottua pienryhmätoimintaa.  Tämä toiminta tapahtuu Heinävedellä.  Se on talkootyötä ja kartuttaa hankkeen omaa rahoitusta.  Toiminta tapahtuu hankevastaava Kirsi Mutka-Paintolan toimesta ja johdolla.

Olemme jo kokoontukeet yhden kerran,  jolloin perehdyimme sosiaalisen median mahdollisuuksiin maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa. Tarkasteltavina olivat facebook, blogi ja omat sivut.  -   Opiskelu jatkuu maaliskuussa yhdistyksen omien sivujen laatimisella. -    Sitä ennen pureudumme laatimaan toimitasuunnitelmaa " Hyvä me - uutta energiaa järjestötoimintaan"- koulutuksen pohjalta.

Kevään kuluessa olemme ajatelleet osallistua muutamiin hankkeen koulutuksiin ja opintomatkaan Kuopioon.

Toivotan kaikille hankkeessa mukana oleville hyvää kevättä!

Liisa Kotilainen

Heinäveden maa- ja kotitalousnaiset ry:n

puheenjohtaja

Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka eivät äänestä. Suurin syy äänestämättä jättämiseen on ihmisten pettymys lupauksiin, joita ei ole täytetty. He kokevat, ettei se kuitenkaan vaikuta. Lupausten toteutumisen merkittävänä esteenä on oma nykyinen poliittinen järjestelmämme ja sen mukanaan tuoma ryhmäkuri. Tämä estää päättäjien eli ihmisten normaalin yhteistyön, kun asioiden eteenpäinviemistä tärkeämmäksi tulee toisten puolueiden aloitteiden vastustaminen. Kautta järjestelmän kunnallistasolta eduskuntaan ”kerätään pisteitä” aloitteista jopa suhteessa omiin puoluetovereihin; tuoko tämä minulle ääniä? Saanko lisää ansiota poliittiseen ansiolistaani?

Surullista tässä on, että kokemani mukaan näistä pisteistä ei välitä kuin toiset poliitikot! Suurin osa kansasta ei todellakaan tiedä tai välitä, mitä todellisia tai edes kuviteltuja ansioita politiikoilla on. Tätä ruokkii voimakkaasti meidän lööppikulttuurimme, joissa huomio kiinnitetään liian usein vain takamuksiin, salarakkaisiin ja kaikkeen jonniin joutavaan. Jos joskus osutaan johonkin oikeasti yhteiskunnallisesti merkittävään, kuten vaalirahasotku ja sen taustalla nuorisosäätiön kilpailuttamattomat miljoonien rakennusbisnekset, niin yllättäen huomio kiinnitetään muutamiin yksittäisiin henkilöihin, eikä siihen, kuka näillä rahoilla lopulta vallan valtikkaa käsissään heiluttaa?

Poliittinen järjestelmämme tulee olemaan muutosten edessä. Äänestysprosentin ollessa 62% kantturoissa nyt kun vielä äänestämään tottuneet suuret ikäluokat ja vanhemmat ovat aktiivisimpana osana mukana, niin mikä lienee äänestysprosentti nuorempien ikäpolvien varttuessa? Nuoremmat ikäpolvet äänestävät vähiten. Luuletteko, että he yhtäkkiä alkaisivat uskoa järjestelmään ja äänestää vain siksi että vanhenevat?  Pelkään että edessä on demokratian rippeidenkin hautajaiset äänestysprosentin vajotessa niin alas, että ei todellakaan voida enää puhua kansanedustajista. Eikä tähän ei ole vielä sotkettu EU:ta ja liittovaltiokehitystä, ehkä meillä ei ole enää mitään omaa päätettävää?

Mutta; juuri nyt poliittinen järjestelmämme on se mikä on. Ainoa todellinen tapa muuttaa sitä on äänestää ja äänestää toisin! Toinen merkittävä tapa olisi edustajien sitominen lupauksiin ja aito yhteistyö yli puoluerajojen. Nämä muutokset ovat kansanedustajien mahdollista tehdä. He ovat lainsäätäjiä. Tarvittaisiin uutta ajattelua ja rohkeutta ajatella itse. Toivoisin näkeväni joskus kuntien ja kaupunkien valtuustoja sekä eduskunnan, jossa valituksi tulemisen jälkeen edustajat olisivat vaaliohjelmaansa lukuun ottamatta muutoin päätöksenteossa riippumattomia puolueestaan ja varsinkin sen yleensä tuntemattomiksi jäävistä taustavaikuttajista.

Nythän kaikkien puolueiden vaaliohjelmat ovat vuosia luvanneet hoitaa vanhukset, lapset, lapsiperheet, syrjäytyneet, maaseudun elinehdot jne. Valtapuolueiden teot eivät havaittavasti ole vastanneet sanoja, muutoinhan kaikki olisi näiltä osin hoidettu ja kunnossa.

Äänestäminen on ainoa tapa saada edes mahdollisuus muutokseen, ehkei nopeaan, mutta väistämättömään. Eli ystävät hyvät, käykää uurnilla!

Marja Hämäläinen, puh.joht.

Etelä-Savon piirin naisten jaosto, PerusÄssät

[email protected]